PURJEHDUSSANASTO |

Genua

Keulapurje, jonka skuuttikulma eli alatakakulma ulottuu maston peräpuolelle.

 

 

YLEENSÄ = jeenua, genua, genoa, kenua
 
MYÖS = jenni, jenna, jenny
 
JOSKUS = etupurje, genovalainen, genoveeva, keulapurje, laitti/hevi, rulla, rullagardiini, rullagenua, nolla/ykkönen/kakkonen/kolmonen
 
RUOTSI = genuasegel, genua, genny enGlanti genoa, genny
 
VANHA MERIMIESSUOMI = –
 
VANHA MERIMIESSUOMI = –
 
 
Genuaa voidaan käyttää kaikilla tuulen suunnilla: sillä purjehditaan tiukkaan vastaiseen, sivuvastaiseen ja sivutuuleen sekä sivumyötäiseen ja täysmyötäiseen. Myötäiseen purjehdittaessa genua tuetaan joskus puomilla.
 
Genua on saanut nimensä italian kaupungin Genovan mukaan. Genovanlahdella käytiin vuonna 1926 talvipurjehduskilpailu, jonka voitti italialainen purjeentekijä Raimondo Panario 6-metrisellä veneellään Cora iV. Veneen keulapurje poikkesi aiemmista kilpailuissa käytetyistä keulapurjeista, sillä purjeen skuuttikulma ulottui maston takapuolelle.
 
Panario voitti samana vuonna myös Kööpenhaminassa järjestetyn kansainvälisen kilpailun. Saman vuoden lopussa ruotsalainen Sven Salén (1890–1969), laivanvarustaja, laulaja ja säveltäjä, ryhtyi käyttämään samanlaista keulapurjetta omassa 6-metrisessä May-Be-veneessään.
 
Seuraavana vuonna Salén voitti USA:n Oyster Bayssä järjestetyn Scandinavian Gold Cup -kilpailun ja sai kunnian purjeen kehittämisestä itselleen.
 
Toisen tarinan mukaan Genovanlahdella ei purjehtinut lainkaan Panario, vaan Salén, ja vasta Oyster Bayn kilpailun jälkeen vuonna 1927.
 
Genuan kaltaista suurta keulapurjetta käytettiin todellisuudessa kuitenkin jo satoja vuosia aiemmin, kun hollantilaiset kalastajat käyttivät sitä matalien vetten botter-tyyppisissä aluksissaan.
 
Genova on englanniksi Genoa [dzenoua]. Sanan genua kirjoitusasu on suomessa ruotsin mallin mukainen, samoin ääntämys: genua lausutaan yleensä j-alkuisena ja e pitkänä [jeenua].
 
Purjetta kutsutaan naisen nimellä suomen lisäksi myös ruotsissa ja englannissa. Suomessa genua on jenny tai jenni, ruotsissa jenny [jenni] ja englannissa genny, joka ääntyy kuten erisnimi jenny tai jennie [dzeni].
 
Genoveeva on yhdistelmä naisen nimeä Geneviève ja genuan synnyinkaupunkia Genovaa.
 
Genuat eroavat toisistaan kooltaan, kiinnitystavaltaan ja materiaaliltaan. Nimitykset ykkös-, kakkos- ja kolmosgenua taikka ykkönen, kakkonen ja kolmonen kertovat purjeen koosta.
 
Mitä pidemmälle purjeen skuuttikulma ulottuu maston taakse, sitä isompi purje on. Purjeiden koko ilmaistaan prosentteina. Ykkösgenua on tavallisesti 150 prosentin genua, mikä tarkoittaa, että sen alaliikki on 50 prosenttia pidempi kuin keulaharuksen ja maston väli kannen tasolla mitattuna.
 
Nimitystä ykkösgenua voidaan käyttää myös tarkoittamassa vain sen veneen suurinta purjetta, josta purjehtija puhuu, vaikka sen alaliikki ei olisikaan yhtä pitkä kuin jonkin toisen veneen ykkösgenuan.
 
Kaikki muut genuat kiinnittyvät etuliikistään keulaharukseen paitsi nolla eli code zero [koud tsiro], jota kutsutaan myös nimillä code ja code nolla. Nolla on genuan muotoinen sivutuulipurje, joka on yleistynyt kilpaveneissä. Purje on lentävä, mikä tarkoittaa, että se kiinnittyy veneeseen vain kulmistaan. Nollan juuret ovat Volvo ocean racessa, jossa veneet purjehtivat kilpaa maailman ympäri.
 
Kokonsa ja kiinnityksensä lisäksi genuat eroavat toisistaan kankaaltaan. Lightin eli laitin purjekangas on kevyempää kuin heavyn eli hevin, minkä vuoksi laittia käytetään kevyellä tuulella ja heviä kovalla.
 
Jos veneessä on laittiykkönen ja heviykkönen, veneessä on kaksi samankokoista genuaa erilaisia tuulia varten. Usein on kuitenkin niin, että laitti on hieman heviä suurempi.
 
Osa purjehtijoista käyttää purjekankaasta riippumatta sanaa laitti tarkoittamassa samaa kuin ykkönen, ’veneen suurinta genuaa’. Hevillä taas tarkoitetaan usein ’veneen pienintä genuaa’.

Nimitysten sekoittuminen toisiinsa on ymmärrettävää, koska kevyellä tuulella käytetään yleensä suurempia purjeita kuin kovalla tuulella.
 
Veneen keulassa voi olla myös rullapurje, jota kutsutaan yleensä rullagenuaksi, joskus rullafokaksi. Jos keulaharuksia on kaksi, ulompaan harukseen kiinnitetty purje on rullagenua ja sisempään kiinnitetty rullafokka.
 
Jonkinlaisia rullakeulapurjeita oli käytössä Suomessa jo noin sata vuotta sitten, mutta niiden suosio alkoi matkaveneissä kasvaa vasta 1990-luvulla. Suosio perustuu rullapurjeen vaivattomuuteen. purje nostetaan purjehduskauden alussa, minkä jälkeen se on koko ajan ylhäällä.
 
Rullagenuaa ei yleensä vaihdeta pienempään keulapurjeeseen, vaan kun purjeen pinta-alaa halutaan pienentää, purjetta rullataan haluttu määrä sisään eli keulaharuksen ympäri.
 
Purjehduksen jälkeen purje rullataan haruksen ympäri kokonaan. Rullapurjeen haittapuolena on se, että osittain sisään rullatun purjeen purjehdusominaisuudet eivät ole yhtä hyvät kuin esim. erillisen kolmosgenuan tai tavallisen isopurjeen.
 
Genuaa kutsutaan toisinaan myös etupurjeeksi eli etariksi tai keulapurjeeksi. Etu- ja keulapurje tarkoittavat mitä tahansa keulaan nostettavia purjeita. Jos keskustelu koskee selvästi genuaa, sekaannuksen vaaraa keskustelun kohteesta ei ole.

Vastaa