PURJEHDUSSANASTO |

Hytti, kajuutta

Veneen oleskelu- tai makuutila.

YLEENSÄ = –

MYÖS = hytti, kabiini, kajuutta, messi, salonki

JOSKUS = capin, koija, koppi, skanssi, ruuma

RUOTSI = hytt, kajuta

ENGLANTI = cabin

VANHA MERIMIESSUOMI = hytty; kajuutta, kajuuta

VANHA MERIMIESRUOTSI = kajuta

Hytti ja kajuutta tarkoittavat keskenään samaa asiaa, joskin suurin osa purjehtijoista mieltää hytin pieneksi tilaksi ja kajuutan suureksi. Pienen veneen koko sisätilaa kutsutaan usein kajuutaksi ja sen osia makuuhyteiksi.

Hytti- ja kajuutta-sanoja tarkennetaan kaikissa veneissä usein liittämällä niiden alkuun sana, joka kertoo tilan sijainnin tai tarkoituksen. Silloin tiloja kutsutaan nimillä keulahytti, perä-, taka- tai makuuhytti tai -kajuutta.

Jos keulahytti on kapea ja pitkulainen, moni kutsuu sitä keulapiikiksi, vaikka keulapiikki tarkoittaa vain ’keulahytin keulimmaista osaa’.

Jos venettä ohjataan sisätiloista käsin, tilaa sanotaan ajo- tai ohjaushytiksi. Myös purjelaivojen hyteillä tarkoitettiin yleensä pieniä ja kajuutoilla suuria tiloja.

Hytty, ruotsiksi hytt, sijaitsi laivan peräkannella. Se oli laudoista rakennettu pieni tila, jota kutsuttiin myös kajuutaksi.

Sanalla kajuutta eli kajuuta, ruotsiksi kajuta, oli hytyn lisäksi kaksi merkitystä: Se tarkoitti ensinnäkin ’aluksen perään päälliköille rakennettua asuinhuonetta aluksen sisällä’. Jokaisella päälliköllä oli oma kajuuttansa, jotka sijaitsivat laivan sisätiloissa ja joihin kuljettiin peräluukun kautta kajuutan trappuja eli perä- trappuja pitkin, ruotsiksi aktertrappa.

Kajuutan katossa oli skailetti eli kailetti, ikkuna, josta kajuuttaan pääsi valoa. Kapteenia palveleva poika oli kajuuttavahti, ruotsiksi kajutvakt.

Kajuutta tarkoitti myös ’pientä varastoa’. Seilikoija eli purjekajuutta, ruotsiksi segelkoj, oli varapurjeiden säilytystila.

Pelkkä sana koija, ruotsiksi koj, taas tarkoitti kahta asiaa: Koija oli ensinnäkin miehistön makuutila, joka oli erotettu ruumasta laipiolla. Koija tarkoitti lisäksi yksittäistä sänkyä. tällainen yksittäinen koija sijaitsi skanssissa eli kanssissa, ruotsiksi skans, joka sekin tarkoitti’miehistön makuutilaa’. Miehistön skanssi oli laivan keulassa, kun taas päällystön kajuutat olivat laivan perässä.

Vaikka purjelaivoissa käytetyt sanat hytti, kajuutta ja koija tuntuvat väliin limittyvän toisiinsa, niiden yleisimmät merkitykset ovat siirtyneet purjeveneilijöille.

Koija tarkoittaa joillekin ’makuuhyttiä’, joillekin ’sänkyä’. Nykyisen merimiessuomen sanat koija ja koiju tarkoittavat vain ’sänkyä’, samoin purjehdusruotsin sana koj.

Purjeveneen sänkyä sanotaan usein punkaksi. Kun punkka sijaitsee veneen perässä, sitä sanotaan usein peräpunkaksi tai pistopunkaksi. Sana peräpunkka korvaa sanan perähytti varsinkin pienissä veneissä, joissa sänky täyttää koko perähytin.

Pistopunkka taas on niin matala ja kapea, että sinne pistetään ensin jalat ja työnnetään sen jälkeen loputkin vartalosta. Se sijaitsee nimittäin yleensä osittain avotilan istuimien alla.

Salonki on veneen olohuone, kaikille yhteinen oleskelutila, joka sijaitsee veneen keskellä ja jota kutsutaan myös messiksi.

Purjeveneissä ei ole ruumaa, minkä vuoksi ruuma-sanaa voidaan käyttää leikkimielisesti kuvaamaan veneen sisätiloja.

Nykylaivoissa skanssi on miehistön majoitustila, kuten purjelaivoissakin. Miehistön ja päällystön oleskelutilaa kutsutaan messiksi. Kauppa- ja sotalaivoissa saattaa olla eri messit miehistölle ja päällystölle.

Vastaa