PURJEHDUSSANASTO | Sirke Lohtaja-Ahonen, teksti // Ante Johansson, piirros |

Miehistön jäsen

Jokainen purjeveneessä purjehtiva kipparia lukuun ottamatta.

 

YLEENSÄ gasti
MYÖS miehistön jäsen
JOSKUS crew member, duunari, first mate, försti, gorilla, guli, jungmanni, kansimies, kasti, kokki, konepuolen vastaava, laivakoira, matruusi, messikalle, naisiston jäsen, navigaattori, orja, peräsinpiru, pilssihiiri, pinnamies, puikkomies, puntti, puosu, radisti, ruorijengari, skuuttirotta, spinnugorilla, strategikko, taktikko, trimmeri, tyyppi, täkkäri, vinssigorilla, ylijungmanni
RUOTSI gast
ENGLANTI crew member
VANHA MERIMIESUOMI kastit, miehet, väki; matruusi, merimies
VANHA MERIMIESRUOTSI gastar; matros

 

Kipparin johtamaa tiimiä kutsutaan miehistöksi tai naisistoksi. Miehistön jäsenillä on erilaisia tehtäviä, joiden mukaan kutakin nimitetään. Gasti on miehistön jäsenen yleisnimitys. Miehistön jäsen toimii taitojensa mukaan eri tehtävissä, esim. keulagastina, taitogastina tai painogastina eli punttina. Kun kippari kysyy Tuletko gastiksi?, myönteisesti vastaava miehistön jäsen tulee gastaamaan, jolloin hän on gastina.

Vanhoissa purjelaivoissa miehistön jäsenillä oli useampia tehtäviä kuin tämän päivän purjeveneissä. Kastit, miehet ja väki oli yleisnimitys aluksen niille merimiehille, joille oli annettu tietty työpaikka veneen tietyssä kohdassa.

Matruusi ja merimies puolestaan tarkoittivat miestä, joka monivuotisen merenkulun kokemuksen ansiosta on harjaantunut ”kaikenlaisiin merimiehen töihin ja niin muodoin voipi täyttää kaikki häneltä aluksessa vaadittavat velvollisuudet”. Tästä huolimatta matruusiksi kutsuttiin toisinaan myös taitamattomia merimiehiä.

Purjehtijan osaavuus ilmenee vain osasta nykynimityksiä, kuten taktikko ja strategikko. Nimitysten leikillisyys ja musta huumori kertovat siitä, että gastin työ on yleensä hauskaa, vaikka kuli ja siitä johdettu guli ’raskasta työtä tekevää aasialaistyöläistä’.
Suomalaisten laivojen päällystö käytti kulit-sanaa halventavassa merkityksessä miehistöstä 1990-luvulla.

Noin 150 vuotta sitten kuli ja koli tarkoittivat laivoissa täysin muuta kuin nyt, ’köysillä yhteen lujasti sidottua kauppatavaraa’. Sanat olivat lainaa ruotsin sanasta kolli. Kolli-sana elää edelleen kuljetus- ja matkailualalla, jossa se tarkoittaa esim. yhtä ’matkalaukkua’. Koli taas tarkoittaa nykyään kahdenlaista hiiltä, sitä, jota höyrylaivat käyttivät polttoaineena ja sitä, jota kuivarahtialukset kuljettavat voimalaitoksiin.

Slangille tyypillinen leikillisyys ja hirtehisyys näkyy Kari Riutan vuonna 1992 valmistuneessa lopputyössä, johon hän kokosi merimieskieltä. Päällystöön kuuluivat mm. kapteeni eli kippari, matkanjohtaja ja kapitaano; perämies eli styyri ja täkkiupseeri sekä konemestari eli masinisti ja mesu. Päällystö söi ja vietti vapaa-aikaansa upseeriston messissä eli uffarimessissä ja miehistö miehistön messissä eli kulien puolella ja poikien messissä.

Kannella oli kansimiehistö eli täkkärit ja täkkiremmi, jota konemiehistö halveerasi pihamiehiksi ja tuulennussijoiksi. Kansimiehistö puolestaan nimitti konemiehistöä konejulleiksi ja mutterilaakson miehiksi, kun taas keittiömiehistö oli byssajengi ja joukko perunasorvareita.

Miehistöön saattoi kuulua diplomimatruusi eli matruusi, joka oli keskeyttänyt perämiesopintonsa tai joka ei ollut päässyt perämieheksi. Sähköttäjää kutsuttiin kipinäksi, sähkömiestä amppeeriksi, ohmiksi ja töpseliksi ja moottorimiestä montturoopeksi, pilssihiireksi ja pärtsäriksi.

Kalle eli kallepoika tai vain lyhyesti k.p. tarkoitti ’apulaista’. Kalle-sana liitettiin sen tehtävän tai aluksen osan nimen perään, jossa kalle auttoi: ahterikalle, byssakalle, messikalle, offiseerikalle, pullokalle, pölykalle, viinakalle. Kapteenin kallea kutsuttiin kuitenkin villeksi.

Suurveijari, englanniksi surveyor, oli tarkastaja tai valvoja. Pyykkivesiseilurit ja reimarinkiertäjät purjehtivat Itämerellä tai Suomen rannikolla, kun taas syvänmerenseilurit ja villinlinjanmiehet seilasivat pitkiä matkoja.

Ammattimerenkulussa försti on tarkoittanut vuodesta 1962 lähtien ’yliperämiestä’, jonka jälkeen tulevat arvoasteikossa ensimmäinen perämies ja toinen perämies. Försti tulee englannin ja ruotsin ammattimerenkulun ilmaisuista first mate ja första styrman.

Jungmanni, pursimies, matruusi ja puolimatruusi ovat kansimiehistön arvoja; jungmannia sanotaan myös junkiksi ja pursimiestä poosuksi. Veneen hierarkia on matalampi kuin laivan ja veneessä tehtäviä on vähemmän kuin laivassa. Siksi ihmisten tehtäviä kuvaavat nimitykset sekoittuvat veneessä toisiinsa, tahallisesti ja tahattomasti.

Vastaa