PURJEHDUSSANASTO | Sirke Lohtaja-Ahonen, teksti // Ante Johansson, piirros |

Puntti

Miehistön jäsen, joka istuu kovalla tuulella veneen tuulenpuoleisella laidalla.

 

MYÖS puntti
JOSKUS bonga, laardi, lortti, läski, massa, paarlasti, painolasti
RUOTSI barlast
ENGLANTI ballast
VANHA MERIMIESSUOMI paarlasti, pohjapaino
VANHA MERIMIESRUOTSI barlast, ballast

 

Puntti painaa veneen laitaa alas omalla painollaan ja vaihtaa laitaa jokaisen käännöksen yhteydessä. Punttia tarvitaan varsinkin kilpapurjehduksessa mutta myös mm. jollapurjehduksessa.

Kilpailussa puntti työskentelee myös kevyellä tuulella, jolloin hän ei istukaan tuulenpuolelle, vaan suojanpuolelle. Silloin vene kallistuu suojanpuolelle ja purje ikään kuin valahtaa muotoonsa, ja myös veneen asento paranee.

Painava puntti on hyvä puntti, minkä vuoksi punttia nimitetään toisinaan läskiksi. Kipparin yleensä leikkimielinen kehotus Läskiä laidalle! tai Laardia laidalle! merkitsee, että puntin tulee ryhtyä tekemään työtään eli istumaan veneen laidalla.

Kun puntti istuu laidalla, hän bongaa tai bonkkaa. Silloin hän nojaa vatsallaan suojakaiteeseen ja antaa jalkojensa roikkua veneen kylkeä vasten. Puntilla on usein muitakin tehtäviä kuin painona oleminen, esim. tähystäminen.

Pääkaupunkiseudun veneissä tähystävä puntti voi bongata eli havaita muita aluksia tai merimerkkejä.

Yleisruotsin sana last tarkoittaa ’painoa, lastia’. Merellä käytetään sanan barlast lisäksi myös sanaa ballast. Molemmat tarkoittavat samaa kuin suomessa, ’painolastia, varalastia’.

Kun ruotsinkielinen purjehtija haluaa kertoa, että painolasti muodostuu miehistön jäsenistä, hän käyttää ilmaisua levande ballast, ’elävä painolasti’.

Englannin ballast tarkoittaa paitsi tavallista ’painolastia’, myös miehistön muodostamaa ’elävää painolastia’.

Painolasti voi olla myös vettä, jolloin sitä kutsutaan vesiballastiksi. Sitä käytetään toisinaan kilpaveneissä.

Vanhoissa purjelaivoissa paarlastia eli pohjapainoa, ruotsiksi barlast, tarvittiin, kun laivassa ei ollut tavaralastia. Paarlasti oli rautaa, kiviä, hiekkaa tai muuta raskasta ainetta, joka esti laivaa kaatumasta tai kallistumasta liikaa.

Paarlasti lapioitiin paarlastiporteista laivan ruumaan, ruotsiksi lastrum. Samoista porteista lastattiin myös lapioitava tavaralasti, kuten suolat ja jyvät.

Arkut, paalit, tynnyrit ja muu ei-lapioitava tavaralasti lastattiin muista lastiporteista paitsi pienikokoinen lasti, joka työnnettiin laivaan kansiluukuista.

Laivan lastilinja, ruotsiksi lastlinie, kertoi, milloin laiva oli lastattu täyteen. Lastilinja oli maalattu aluksen keulaan, kylkiin ja perään. Laivojen lastilinjaa sanotaan nykyään lastimerkiksi tai Plimsollin merkiksi. Se tehdään keskilaivaan eli aluksen puoliväliin. Merkki osoittaa aluksen enimmäissyväyksen eri lastaustilanteissa.

Paarlasti sijoitettiin aluksen keskelle. Sen liikkuminen estettiin sitä varten rakennetuilla laipioilla eli väliseinillä. Jos paarlasti pääsi kaikista varotoimenpiteistä huolimatta liikkumaan, tilanteesta varoitettiin huutamalla Paarlasti liikkuu! tai Paarlasti vyöryy!, ruotsiksi Barlasten kastar sig!.

Ahterilasti eli perälasti, ruotsiksi akterlast, tarkoitti sitä tavaralastin osaa, joka sijoitettiin aluksen taimmaiseen ruumaan. Myös tämä ruuma erotettiin isosta ruumasta laipioilla.

Paarlastia nimitettiin lähes samalla sanalla muillakin merten kielillä: sanaa ballast käytettiin englannissa, saksassa, hollannissa ja venäjässä. Tanskassa paarlasti oli oli baglasten.

Vastaa