PURJEHDUSSANASTO | Sirke Lohtaja-Ahonen, teksti // Ante Johansson, piirros |

Säätää purjeita

Muuttaa purjeen muotoa, kokoa ja kohtaamiskulmaa tuuleen nähden niin, että vene saadaan liikkumaan mahdollisimman nopeasti.

YLEENSÄ trimmata
MYÖS löysätä/kiristää, päästää, skuutata, säätää purjeita
JOSKUS ajaa, jalustaa, ottaa sisään, reivata
RUOTSI trimma, skota
ENGLANTI trim, sheet
VANHA MS täyttää seili, kuutata; haalata skuutia
VANHA MR trimma ett segel, skota

 

Purjeita säädetään matkaveneissä maltillisesti, kilpaveneissä koko ajan. Purjeita säädetään eri tavoin: skuuteilla eli jaluksilla, falleilla eli nostimilla, cunninghamillä eli mastoliikin kiristimellä sekä outhaulilla eli puomiliikin kiristimellä. Lisäksi säädetään takastaagia eli takaharusta, barduunaa eli apuharusta, levankia eli isopurjeen skuuttikiskoa sekä keulapurjeiden skuuttipistettä eli pylpyrän paikkaa.

Verbi trimmata tarkoittaa ’saattaa joku tai jokin parhaaseen mahdolliseen kuntoon’. Siksi se kuvaa purjeiden säätämistä hyvin.

Matkapurjehtija säätää purjeita ennen kaikkea kiristämällä ja löysäämällä skuutteja eli jaluksia. Siksi verbit skuutata ja jalustaa tarkoittavat yleensä ’säätää purjeita’, vaikka ne tarkalleen ottaen tarkoittavat ’vetää skuutista eli jaluksesta’.

Kun kippari haluaa purjetta skuutattavan, hän sanoo Kiristä, Kirraa, Ota sisään tai Vedä sisään. Kehotus skuutin löysäämiseen kuuluu yleensä Löysää, joskus myös Fallaa tai Fiiraa.

Reivaaminen on yksi purjeen säätämisen alalaji, sillä kun purjeiden pinta-alaa pienennetään, veneen asento ja usein myös vauhti paranevat.
Entisaikojen merimiehet käyttivät purjeiden säätämisestä samankaltaisia verbejä kuin purjeveneilijät, kuutata ja haalata skuutia, ruotsiksi skota. Verbistä johdettu substantiivi skuuti sisälsi nykykielestä poiketen vain yhden t-kirjaimen.

Skuutit olivat kiinni purjeen alanurkissa, ja niitä kiskottiin aluksen perästä. Haalata eli kinata ja hihnata tarkoitti ’vetää köydestä voimakkaasti’; hala on ruotsia ja tarkoittaa ’vetää’. Hala-verbi näkyy substantiivissa halssi, ruotsiksi hals, joka oli toinen purjeiden säätököysistä.

Halssi erosi skuutista siinä, että kun skuutia vedettiin kohti aluksen perää, halssilla vedettiin purjeita alaspäin. Halsseja oli alimmaisten raakapurjeiden tuulenpuolen skuuttikulmissa ja staakiseilien eli haruspurjeiden etunurkassa. Staakiseilejä oli kaikissa staakeissa eli haruksissa, joita oli paitsi keulassa, myös mastojen välissä.

Purjeita kuutattiin ja kuutia haalattiin, mutta raakoja prassattiin, ruotsiksi brassa. Prassata tarkoitti ’kääntää raakaa vaakatasossa’. Raakoja käänneltiin prasseilla, ruotsiksi brassar, jotka olivat raa’an päissä sijaitsevia köysiä. Suojanpuolen prassit olivat leeprasseja ja tuulenpuolen prassit luuvarttiprasseja. Suomen Joutsenella prasseja kutsuttiin ahtimiksi.

Täyttää seili, ruotsiksi trimma ett segel, tarkoitti ’kääntää purjeen raaka prasseilla sellaiseen asentoon, että tuuli täyttää purjeen’. Silloin laiva liikkui mahdollisimman nopeasti.

Höyrylaivoissa trimmari ei säätänyt purjeita, vaan lapioi hiiltä lämmittäjän apulaisena. Yleisslangin verbit brassailla ja prassailla ovat muun muassa ’leikkiä, kerskailla’.

Vastaa