BLOGIT |

Isot tatit, pienet kalat

Viime viikonvaihde meni mökillä Korppoossa suurta poliisioperaatiota, kovaa tuulta sekä sieniä ihmetellessä, kun Iniön kalaretkemme siirtyi.

Keskusrikospoliisin operaatio herätti toimittajan sielussani tietenkin sen verran uteliaisuutta, että pitihän minun käydä veneellä katsomassa venäläistaustaisen Airiston Helmen omistaman Lilla Segellotin edustalla, onko sielläkin operaatio päällä.

Lauantaina en lähtenyt kovan tuulen vuoksi ylittämään Kyrkfjärdeniä, mutta sunnuntaina puolilta päivin suuntasin kokan sinne. Merivartioston vene oli juuri lähdössä sieltä, joten en ennättänyt tiirailla, mitä siellä aiemmin oikein tapahtui. Välitin kuitenkin havaintoni, ottamani valokuvat ja paikallistietoni toimitukseen, vaikka eihän siinä nyt paljon järisyttävää kerrottavaa ollut. Osoitin kuitenkin olevani ahkera poika.

Lilla Segellotin toisessa päässä on mittavat laiturirakennelmat.
Saaren mökit eivät ole kovin suuria.

 

Saarelle rakennettiin muutama vuosi sitten kaksi mökkiä, laitureita, muita mittavia rakennelmia ja helikopterin laskeutumisalusta. Sen verran siellä, kuten näköjään muissakin Airiston Helmen kohteissa on kulunut painekyllästettyä puuta, että joku on rikastunut rutosti. Ihmekös Suomen metsäteollisuudella menee taas hyvin.

Ihmetyksekseni en ole ikinä nähnyt Lilla Segellotissa ainuttakaan ihmistä rakentamisen jälkeen, vaikka olen veneillyt saaren ohi lukuisia kertoja vuodessa. Strandbo Group vuokraa saarta turisteille, mutta jostain syystä siellä ei ketään ole näkynyt, mikä näemmä on luonteenomaista Airiston Helmen muillekin kohteille. Lieneekö kohtee pantu vuokrattaviksi vain silmänlumeeksi?

Lilla Segellotia vuokrataan vielä tämän viikon ajan ennen kohteen sulkeutumista. Pitäisikö koettaa vuokrata. Ettei vaan olisi sattumoisin varattu.

Pitänee myös jossain vaiheessa nousta maihin viereiseen Högöhön ja tallustella katsomaan, miltä tällä puolustusvoimien saarella oikein näyttää, kun venäläisten kiinnostus saarten hankintaan on liitetty strategisiin kohteisiin. Högö on kaiketi edelleen jollain lailla puolustusvoimien aktiivikäytössä, vaikka rantakylteistä onkin poistettu kaikki rajoitustekstit. Kaipa siellä sitten vieraillakin saa. Ainakin kaksi valvontakameraa näyttää kuitenkin edelleen olevan paikallaan naapuriluodoilla.

Reitilleni osui kovan tuulen vuoksi irronnut laituri.

Lauantaina jätin kalastuksen pariin iltatuntiin, vaikkei tuuli Korppoon pohjoispuolella noussut missään vaiheessa nähdäkseni aivan myrskylukemiin. Fundeerasin, että kala olisi hyvällä syönnillä, kuten se usein on myräkän jälkeen.

Mitä vielä, en saanut lauantaina kuin pari pulikkahaukea eikä huippusyönti iskenyt päälle sunnuntainakaan, vaikka tuuli henkäili lännestä. Sain sunnuntaina siedettävästi 13 haukea, mutta aikaakin kului liki viisi tuntia. Kustavin Lootholmin suunnalla kalastaneelta kalaporukalta kuului viestejä oikein huonosta syönnistä.

Jälleen kerran tuli havaittua se, että luonnon metkuja ja lainalaisuuksia on kovin vaikea ennustaa edes kokemusten pohjalta.

Sienisaalis oli taas hyvä eikä hirvikärpäsiäkään ollut kovin paljon kiusana, ei varsinkaan, kun olin varustautunut niitä vastaan välipelastuspuvulla ja päähineellä. Oi, kuinka mies voi olla kaunis.
Suppilovahveroita löytyi litran verran.
Kantarellit olivat kauniita. Niitä löysin viitisen litraa.

 

Merkille pantavaa on ollut se, että suuret hauet ovat loistaneet poissaolollaan viime vuodet. Häpeillen tunnustan, että kahtena edellisenä vuotena sain vain kaksi yli viiden kilon haukea kumpanakin enkä tänä vuonna ole saanut vielä yhtäkään, vaikka vuoden kokonaissaldo kipusi jo yli 250:n. Vielä kolme vuotta sitten sain yli viiden kilon haukia puoli tusinaa, mikä oli aiempina vuosina aika vakiomäärä.

Olen aiemmin laskenut tilastointiini  nojautuen, että joka sadas hauki on yli viisikiloinen ja joka tuhannes kymmenkiloinen. Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana olen saanut yhteensä siis neljä yli viisikiloista haukea enkä yhtään yli kymmenkiloista. Kun kokonaissaldoni on samalta ajalta hieman yli 1 200 haukea, nyrkkisääntöni alkavat ikävästi falskata.

Etteivät vaan olisi venäläiset vieneet saarien ohella kalojakin vedestä…. Toisaalta olisihan se päräyttävää, jos vieheeseen tarraisikin Igorin sukellusvene. Torpedosta ei niin väliä, vaikka kuten nimikin sanoo, pedostahan sekin käy.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ laulavan Babitsinin suvun innokkainta sienestäjää alettiin kutsua valmuskaksi.

 

 

Vastaa