BLOGIT | Kala-apajilla

Onneksi ei tullut isompaa taimenta

Minua kohtasi iloinen yllätys heti vuoden ensimmäisenä viikonloppuna, kun sain taimenen melkein pyytämättä. Vedin kalaveneeni ylös jo tapaninpäivänä aikomuksenani pitää vihdoinkin vuoden vaihteen jälkeen heittokalastuksesta hyvin ansaitsemaani hermolomaa. Niinpä lähdin lauantaina vaimon verkkoveneellä siikaongelle lähinnä nauttimaan raittiista ulkoilmasta. Siihen se jäikin, kun en saanut yhtäkään siikatärppiä parin tunnin yrittämällä.

Niinpä ajattelin käydä lähimestoilla heittämässä muutaman taimenheiton, kun olin heikkona luonteena ottanut myös virvelivavat varoiksi mukaan. Heti ensimmäisessä paikassa koukkuun napsahtikin hopeakylki, joka oli onneksi vain 48 sentin mittainen.

Onneksi siksi, että en todellakaan osannut etukäteen ajatella saavani taimenta reissulta saaliiksi, minkä vuoksi veneessä ei ollut kuin vaimon pieni haavi. Siihen ei kovin iso kala olisi mahtunut. Kyllä olisi harmittanut, jos sellainen olisi kerrankin koukkuun tarrannut.

 

Päätimme peitellä kalaveneemme, koska Korppooseen on luvattu loppuviikoksi pakkasjakso, joka saattaa käynnistää meren jäätymisen.

Lauantain kalareissua edelsi luonnollisesti kalastonhoitomaksun tilaaminen ja maksaminen, joka ei vieläkään ole kovin vaivatonta ja yksinkertaista, mikä tosin saattaa johtua siitä, että maksaja on yksinkertainen. Varsinkin tositelappujen tulostaminen ja pienentäminen esimerkiksi lompakkoon sopivaan kokoon on tylsää näpertelyä. Soisin, että metsähallitus päätyisi pankkikortin kokoisen muoviläpyskän lähettämiseen, jollainen lupa tuli vanhan järjestelmän aikana.

Maksoin samalla kertaa sekä vaimoni että oman lupani. Halusin varmistaa, että kaikki menee oikein, minkä vuoksi soitin metsähallitukseen ja tilasin sieltä luvat samoille tositteille. Ei sekään ihan käden käänteessä käynyt, mutta onnistui sentään. Kaikkine näpertelyineen hommaan kului puolisen tuntia. Se on vähän liikaa niin yksinkertaisen asian hoitamisesta.

Jottain tarttis tehrä. Metsähallitus teetti tutkimuksen kalastonhoitomaksun maksamisesta. Siihen vastasi hieman tuli 2000 täysi-ikäistä mannersuomalaista. Tutkimuksen mukaan kalastonhoitomaksun maksoi 67 prosenttia niistä kalastajista, joiden olisi se pitänyt maksaa. Koko Suomessa kalastonhoitomaksun maksoi viime vuonna 230 000 suomalaista. Arviolta 343 000 oli pitänyt se maksaa.

Lakisääteinen kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos kalastaja on 18-64 -vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä. Pilkkiminen, onkiminen ja silakkalitkaus ovat yleiskalastusoikeuksia, joita voi harjoittaa ilman kalastonhoitomaksua. Kalastonhoitomaksun hinta koko vuodelta nousi tänä vuonna 45 euroon.

Kannattaa maksaa, koska muuten minä joudun todennäköisesti maksamaan taas ensi vuonna enemmän, vaikka en juuri mitään merestä saakaan.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ venäläistoimittajien mielestä kahvi on parasta silloin, kun on se on ryystettävissä Tassissa.

Vastaa